Baseball

Okei tästä nyt on jo muutama viikko aikaa, mutta olkoon. Nää viikot täällä on ollu aika kiireisiä, kun on pitäny opetella kaikkee uutta ja yrittää vähän sosialisoituakin. Ja vaikka mullahan on about 6 tuntia vapaa-aikaa päivisin, niin oon ollu vaan yksinkertasesti niin väsyny, etten oo jaksanu tulla kirjottelemaan. Nyt kuitenki tarinaa mun ekasta baseball-pelistä täällä!

Oltiin siis mun ekan viikonlopun sunnuntaina kattomassa Seattle Marinersien peliä, ja vastassa niillä oli Oakland Athletics. Olin niin fiiliksissä vaikken niitä sääntöjä oikeen tajunnukaan. Host isä yritti niitä mulle parhaansa mukaan selittää, mut jotkut meni vaan niin ohi. Baseball on aika samanlaista ku pesäpallossa Suomessa, mutta baseballissa on hurja liuta kaikkia outoja pikku sääntöjä, jotka ei ainakaa näin ekalla kerralla uppoutunu mun päähän. Ja kuulemma toi peli voi kestää useitaki tunteja, en kyllä nyt muista että miks. :D

Anyways, tuolla pelissä oli teemana back to school, ja musta oli ihana kattoa, miten lapset otettiin mukaan kaikkeen. Ne sai sisään mennessä Marinersien reput, jonka lisäks ne oli mm. saattamassa pelaajia kentälle, ja joku lapsi pääs tekemään selostajan hommia. Ja koska peli näytettiin televisiosta ja mainoskatkothan kuuluu asiaan, niin niitten aikana oli kaikkee kivaa ohjelmaa, tietty enimmäkseen lapsille suunnattua. Jossain vaiheessa laulettiin myös USA:n kansallislaulu, ja aina kun Marinersit teki home runin, ammuttiin raketteja taivaalle. Ylipäätään meininki tuolla oli ihan huikee ja oli kyllä todellaki menemisen arvonen juttu. Lähettiin pois vähän ennenku peli loppu, jotta vältettiin pahimmat ruuhkat, ja olihan se ihan selkee että Marinersit sen pelin tulee voittamaan. Lopputulos tais olla 10-2, jee!

Terkut Seattlesta!

Viime viikon perjantaina elettiin jännittäviä hetkiä, kun oli aika jättää training school taakse ja lähteä kohti hostperheitä. Koska mun hostperhe asuu Seattlessa, mulla oli edessä kuuden tunnin lento. Onneks samalla lennolla tuli yks toinenkin suomalainen au pair, niin sai vähän purkaa jännitystä jollekin. :D Olin ollu koko viikon aika rauhallinen ton tänne tulemisen suhteen, mutta perjantaina jännitti sitten jo aika paljon. Bussissa matkalla lentokentälle meitä oli neljä suomalaista, niin vedettiin vielä viimeset naurukohtaukset ja panikoitiin yhessä. Oli kyllä kiva että sai vähän jaettuu omia tuntojaan muille samassa tilanteessa oleville.

Lento New Yorkista Seattleen meni hyvin. Väsytti aikalailla pitkän viikon jälkeen, mutta eihän siinä malttanu juurikaan nukkua. Katoin pari leffaa ja ihastelin maisemia lentokoneen ikkunasta. Sitten kun oltiin jo lähellä laskeutumista ja nähtiin ikkunasta Seattlen kaupunki, niin jännitys vaan kasvo ja sillä hetkellä pyöri niin paljon ajatuksia päässä että hyvä kun sain pidettyy itteni kasassa. Tiesin, että mun perhe oottaa mua siellä mistä matkalaukut piti hakea ja tuntu että jokaisella askeleella siihen suuntaan jännitti vaan enemmän. Jännitti myös se että jos en oiskaa tunnistanu niitä ja olisin vaan ihan uunona pyöriny siellä kamojeni kanssa. :D Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin ja bongattiin toisemme jo ennenku olin ees päässy perille. Kotimatkalla kun ajettiin Seattlen keskustan ohi niin olin vaan yhtä sydänsilmäemojia kun kattelin auton ikkunasta ulos. Niin on nättiä kuulkaas!

Vaikka oon ollu täällä perheessä vasta viikon, niin oon saanu nähä ja kokea enemmän kun olisin ees osannu ajatella. Tää perhe on ihan mahtava ja jo ekasta illasta lähtien tää paikka on tuntunu kodilta. Tietysti on pitäny opetella paljon uusia juttuja ja se yhistettynä jet lagiin on ollu välillä aika uuvuttavaakin. Siitä huolimatta oon täällä niin onnellinen. <3

Training School & New York City

Viime viikon maanantai oli ehkä yks pelottavimmista mutta samalla parhaimmista päivistä mun elämässä. Lentokentän turvatarkastukseen meneminen ei todellakaan ollu helppoa, kun ennen sitä piti sanoa vielä viimeset heipat. Aika pian olo kuitenki vähän helpotti, ja tavattiin muitten samalla lennolla lähtevien au pairien kanssa lähtöportilla. Lento lähti siis 8:45 Suomen aikaa, Islannissa oli välistoppi, ja perillä New Yorkissa oltiin 12 jälkeen paikallista aikaa.

Noh, kaikki ei tietenkään menny niinku Strömsössä. Meitä ei kukaan ollu vastassa kentällä ja jouduttiin laittaa viestiä järjestölle. Siinä jonku reilun puolen tunnin odottelun jälkeen kuski saapu, ja pienten mutkien kautta päästiin lähtemään kohti training schoolia. Matka koululle kesti noin kolme tuntia, vaikka välimatka ei oikeesti ees ollu pitkä. New Yorkissa oli ihan jäätävät ruuhkat, joista johtuen liikenne seiso aikalailla. Lopulta päästiin kuitenkin perille, ja päästiin roudaamaan meiän kamat huoneisiin. Training schoolilla ne huoneet meni niin, että yhessä huoneessa oli 2-4 henkilöä, ja kahen huoneen välissä oli yhteinen kylppäri. Mulla kävi ihan hyvä tuuri, että mun lisäks mun huoneessa oli vaan yks italialainen tyttö. Kylppärin toisella puolella oli kaks au pairia, jotka teki meiän elämästä välillä melko hankalaa, mutta onneks tuolla ei tarvinu olla kun neljä päivää.

Yllämainittua lukuunottamatta training school oli kyllä ihan positiivinen kokemus. Maanantaina siellä ei oikeestaan tapahtunu yhtään mitään. Viiden aikaan oli alkuinfo ja saatiin pizzaa, ja sit oltiin vapaita tekemään mitä haluttiin. Mää menin aika nopeesti omaan huoneeseen ja chillailin vaan siellä loppuillan ja soitin kotiin. Tiistai ja keskiviikko oli täynnä opiskelua, jonka lisäks tiistaina oli illalla candy picnic, jonne jokainen sai tuoda karkkia omasta maastaan. Mää en maistanu kovin montaa karkkia kyllä kun en jaksanu olla siellä kun se oli ihan täynnä ihmisiä. Sit vaan hengailtiin muitten suomityttöjen kanssa hetki ennen kun mentiin nukkumaan.

Torstaina meillä oli aamusta ensiapukoulutusta, jonka jälkeen koitti se kauan odotettu hetki, eli päästiin kierrokselle New York Cityyn! Mun hostperhe oli ostanu mulle lahjaks sen kierroksen ja lipun Top of the Rockiin, mikä oli kyllä tosi ihana ylläri niiltä. <3 Kierros kesti about 2,5 tuntia, jonka jälkeen me joilla oli liput mentiin Top of the Rockiin ja sen jälkeen oli vapaata aikaa. Eihän tuossa nyt kauheesti ollu aikaa kierrellä, mutta ehti sentään jotakin nähä. Ja ne näkymät Top of the Rockista oli ihan jäätävän upeet! Olisin voinu viettää siellä koko loppuillan. :D

9/11 memorial

Times Square

New Yorkista jäi ihan hyvä maku kyllä. Ehkä vähän liian hektistä meininkiä mulle, mutta aika upee kaupunki se kyllä on. Jospa sitä jossain vaiheessa vuotta pääsis vielä käymään niin, että sais ajan kanssa katella paikkoja. :) Vähän kyllä jäi harmittamaan kun ei menty kattomaan Vapaudenpatsasta, mutta kyllä me taidettiin se siellä Top of the Rockissa ollessa bongata. :)